Pelimusiikki on pitkään nähty pelkkänä taustamusiikkina, johon ei juuri kiinnitetä huomiota, mutta ajat ovat muuttumassa. Tänä päivänä suositun videopelin musiikki tavoittaa parhaassa tapauksessa peräti miljoonia kuulijoita ympäri maailman ja juuri tästä syystä pelimusiikista on kasvanut täysin oma alansa. Pelimusiikki on täällä kotimaassa vielä varsin lapsen kengissä, mutta Suomen tunnetuin pelimusiikin säveltäjä Ari Pulkkinen uskoo vahvasti, että pelimusiikin kulta-aika on vielä edessäpäin.
Maailman ensimmäisen äänitehosteita sisältävän kaupallisen videopelin juuret ulottuvat niinkin pitkälle kuin 70-luvulle. Tällöin markkinoille tuli Atarin tuottama pöytätenniksen kaltainen hittipeli Pong. Tänä päivänä emme osaa edes kuvitella sellaista video- tai mobiilipeliä, joka ei sisältäisi musiikkia tai äänitehosteita. Ääniefektien ja musiikin merkitys peleissä on nykyään jo niin suuri, että yhä useammin peleihin käytetään saman teknisen laadun omaavaa musiikkia kuin mitä kaupallisessa musiikissa nähdään. Brändätyissä peleissä käytetään jo olemassa olevaa kaupallista musiikkia, jonka myötä pelin suosio on usein taattu. Esimerkkejä brändätyistä peleistä löytyy pilvin pimein niin videopelien kuin kasinoiden kolikkopelien seasta ja valikoima laajenee vuosi vuodelta. Esimerkiksi nettikasinopelien kehittäjät NetEnt ja Microgaming ovat tuoneet markkinoille useita brändättyjä kolikkopelejä, joiden taustamusiikkina kuullaan kuuluisien rokkibändien hittibiisejä. Tällaisiiin peleihin lukeutuvat muun muassa Guns ’n Roses, KISS, Led Zeppelin, Megadeath, Motörhead ja Jimi Hendrix -kolikkopelit. Näitä kaikkia pelejä voit testata esimerkiksi kuninkaallisetkasinot.comin listaamilla pelisivustoilla. Sukelletaanpa nyt itse pelimusiikin syvimpään olemukseen.
Pelimusiikin historia ja tulevaisuudennäkymät
Hyvä pelimusiikki on sellainen, joka toimii sekä pelissä että sen ulkopuolella. Erinomaisena esimerkkinä pelimusiikin historiassa nähdystä menestyksestä on vuonna 1995, kun ensimmäinen PlayStation tuli kauppoihin Euroopassa. Yksi Sonyn julkaisupeleistä oli futuristinen kaahailupeli WipeOut, josta tuli pelimaailman mullistanut ilmiö, joka on yhä edelleen yksi PlayStationin suosituimmista peleistä. WipeOutin taustalla jyskyttää upea teknomusiikki, josta osa on varta vasten peliä varten sävelletty, osa lisensoitu ja osa tullut suoraan sellaisilta kovilta teknoyhtyeiltä kuten esimerkiksi The Chemical Brothers. Musiikki on todella iso WipeOutin vetovoimaa, sillä se sopii loistavasti vauhdikkaan pelin teemaan.
Myös suomalainen pelimusiikki on viime vuosina päässyt todella hyvään nousuun. Ari Pulkkinen tunnetaan Suomen menestyksekkäimpänä pelisäveltäjänä ja hänen säveltämäänsä pelimusiikkia kuullaan myös monissa kansainvälisesti menestyneessä pelissä, kuten esimerkiksi Angry Birds, Trine, Trine 2, Resogun, Starfight VI ja Outland -videopeleissä. Pianistinakin mainetta niittänyt Pulkkinen valittiin vuonna 2011 vuoden suomalaiseksi pelinkehittäjäksi. Olipa kyse sitten videopeleistä tai kasinopeleistä, etenkin kansainvälisen pelaajakunnan saavuttaneilla peleillä usein miljoonapäinen kuulijakunta. Vaikka pelimusiikkia ei vielä omana alana arvosteta tarpeeksi, uskovat Pulkkisen kaltaiset ammattilaiset, että tässä tullaan näkemään muutos lähitulevaisuudessa.
Suomalaista pelimusiikkia maailmankartalle auttaa viemään myös helsinkiläinen ZORG Entertainment, joka julkaisi WipeOutin kaltaisen pelin nimeltä AG Drive. AG Drive on erinomainen esimerkki suomalaisesta pelimusiikkitaidosta, sillä pelin taustalla kuultava konemusiikki on todella hienoa kuultavaa, vaikkei muuten pelistä välittäisikään. Me suomalaiset voimme ylpeillä myös sillä, että kotimaastamme on tullut myös Euroopan ensimmäinen pelimusiikkiorkesteri nimeltä Game Music Collective. Orkesterin riveissä nähdään peräti 20 kansainvälisestikin tunnettua huippuluokan muusikkoa, joita kaikkia yhdistää intohimo pelimuusiikkia kohtaan. Yhtye teki myös pelimusiikin historiaa esiintymällä vuonna 2014 ensikonsertissaan Finlandia-talolla, tuoden pelimusiikin lumon myös suuren yleisön eteen. Tänä päivänä videopelimusiikkikonsertteja järjestetään jo varsin säännöllisesti siitä yksinkertaisesta syystä, että näille konserteille on valtava kysyntä. Videopelit ovat jo pitkän aikaa sitten nousseet marginaalista koko kansan huviksi, joten syy alati kasvavalle konserttikysynnälle ei ole mikään ihme. Myös konserttien visuaalinen puoli on usein mahtava, sillä kappaleiden välissä pyörii usein upeat grafiikat omaavia pelivideoita.
Ei vain taustamusikkia
Mitä enemmän videopelit ja kasinopelit ovat kehittyneet kehittyvät laadullisesti ja teknisesti, sitä enemmän on alettu kiinnittää huomiota myös pelien tarjoamaan äänipuoleen. Enemmistöllä nykyajan pelaajista on käytössään erityisesti pelaamista varten suunniteltu erikoisnäyttö ja kuulokkeet, ja yhä useammin pelikokemusta parannetaan liittämällä pakettiin vielä kotiteatterijärjestelmä. Vaikka pelimusiikki on itsenäisenä alana vielä varsin lapsen kengissä, tulevat sellaiset suomalaiset alan ammattilaiset kuin Pulkkinen, ZORG Entertainment ja Game Music Collective varmasti nostamaan suomalaisen pelimusiikin suuren yleisön suosioon. Tämä on vain ajan kysymys.